Ajatuksia viikon varrelta.

Koulunkäynti on toivotonta, kun en jaksa keskittyä mihinkään. Noin 20.3. tms ilmestyy ensimmäinen kuvittamani kirja. Ei sitä ehkä kannata ostaa pelkän kannen takia. Mutta menkäähän toverit ihailemaan sitä. Kuuntelen repeatilla Bachin Airia ja mietin elämän suuria asioita, kuten sitä, että sattuuko se onni vielä kohdalle vai ei. Tai että olenko sittenkin ihan huono laulamaan vai en.Koko viime viikon hakkasin vimmatusti teräskielistäni ja sain siitä lukuisia henkisiä orgasmeja. Olen elänyt jo lähes kaksi viikkoa pienessä, ei vaan suuressa, vaaleanpunaisessa, ei vaan sateenkaarenvärisessä maailmassani. Tervetuloa kyläilemään. Voin keittää teetä. Perhe ja naapurit ovat kiinnittäneet huomiota sellaiseen asiaan, että olen laihtunut. Kai sitä nyt laihtuu, kun aloittaa opiskelijaelämän eikä ole rahaa syödä kuin kerran päivässä, kun ostaa mieluummin korkokenkiä ja alusvaatteita. Minä olen ihan tyytyväinen itseeni, mahani on tätä nykyä aika suhteellisen litteä vaikkei se kovin pieni ole koskaan ollutkaan, mutta kuitenkin. Oikeastaan minua ei tällä hetkellä hirveästi hetkauta maailman surut. Mietin oikeastaan aika paljon sitä, milloin sateenkaarenvärinen maailmani taas romahtaa. Mutta sitten tehtailin teesejä.1. En aio suostua olosuhteiden uhriksi.2. En aio vaipua itsesääliin.3. En aio vaipua angstiin.4. Aion olla kohtalokas nainen.5. Aion olla itsevarma, ihana nainen.6. Aion olla fiksu, haluttava, kaunis nainen.7. Haluan baskerin.8. Ja korkokenkiä.9. Ja olkaimettoman mekon, johon tissini mahtuvat.Joten nyt sitten korot kopisemaan tytöt, ja mennään näyttämään pojille miten maailma makaa!