Kummallista

Miksi kaikille mukavan näköisille pitkätukkaisille pojille (jotka eivät ole värjänneet tukkaansa mustaksi) käy usein niin, että nea) laitattavat itselleen rastat (hyi yöks)b) alkavat uskoa jeesukseen?Miksi kaikille cooleille pitkätukkaisille pojille (jotka eivät usko jeesukseen) käy usein niin, että nea) eivät jaksa armeijan jälkeen kasvattaa tukkaansa takaisinb) alkavat olla vähemmän cooleja ja käyttää rumia vaatteita?Tai miksi kaikille oikeasti komeille pitkätukille käy usein niin, ettäa) ne värjäävät tukkansa mustiksi (toisille se sopii, toisille ei)b) alkavat heilutella kirvestä ja huutamaan perkelettä ja ukko ylijumalaa?Tilastollinen todennäköisyys myös sille on suuri, että roomalaisen muodin mukaan nämä kaikki luopuvat hiuksistaan jossain vaiheessa vedoten "aikuistumiseen" tai johonkin muuhun yhtä epäpätevään ja tylsään syyhyn. Sitten mokomat muinoin henkevät myyvät sielunsa markkinataloudelle ja täyttävät iskän ja äiskän odotukset. Ja miksi kaikille naisille näyttää käyvän lähes poikkeuksetta niin, että kun mennään naimisiin, niin tukka kynitään? Miksi vakituisesti seurustelevat ja naimisissa olevat henkilöt muuttuvat niin seniilin ja ruman näköisiksi.... Sama juttu on näköjään yliopistossa. Heti kun sinne päästään sisään niin ei enää koskaan meikata eikä värjätä tukkaa, kuljetaan vain silmälasit päässä hiirenharmaassa villiksessä ja muissa mitäänsanomattomissa releissä, ja ollaan niin fiksuja että. Minä olenkin aina miettinyt, että mistä sellaisia stereotyyppisiä humanisti-opettajia sikiää...

Näin siis kärsimme vanhempiemme virheistä

Tämä kuluva vuosi on ollut maailman surullisin. Olen kantanut parhaan ystäväni kuollutta ruumista ja laskenut sen hautaan. Saan vieläkin ahdistavia flashbackeja suupielestä valuvasta kuolasta, viimeisistä yrityksistä juoda vettä ja pehmeästä lämpimästä ruumiista, joka on niin veltto että se lipsuu sylistäni pois. Olen purkanut lapsuudenkotini. Oman neidonkammarini, pyhättöni. Olen joutunut katsomaan kuinka minulle vieraat ja epämieluisat ihmiset häpäisevät kotini. Mitä on jäljellä nyt, on raiskattu raunio siitä, mitä ennen oli. Puutarhamme ei kukoista enää koskaan. Kutsuvat pihavalot ovat vaihtuneet luotaantyöntäviksi räikeiksi jouluvaloiksi. Olen muuttanut Helsinkiin, joka on kolkko paikka. Puoleen vuoteen en saanut unta. Ihmiset eivät osoita halua kommunikoida tai luoda uusia tuttavuuksia. Pitkätukkaiset pojat ovat jossakin piilossa. Olen harmaata massaa enkä ole koskaan tuntenut itseäni näin pieneksi ja mitättömäksi ja lahjattomaksi. Ketään ei kiinnosta, vaikka tekisin mitä. Talvi ei tullut. Minun jääkenttäni ja kuutamoyöni. Missä ovat tähtitaivaat, kirpeät illat, aavemaiset maisemat? Tämä muutos on minusta kaikkein surullisin. Olen niin ahdistunut, että olen koittanut hukuttaa sitä jopa alkoholiin. Minun täytyy keksiä itselleni tekemistä, koska ulos en uskalla mennä. Luonnon näkeminen tässä tilassa sattuu liian paljon. Mennään kaikki yhdessä ulos tanssimaan lumisadetanssia.